Näin Suomi homehtui – osa 1

RE/MAX Center asumisen asiantuntijana seuraa aktiivisesti asumiseen ja rakentamiseen liittyvää keskustelua. Nykyaikainen kiinteistönvälitystoimisto palvelee asiakkaitaan laajasti ja auttaa kaikissa asumiseen liittyvissä tilanteissa. Siksi RE/MAX Center on koonnut Näin Suomi homehtui artikkelisarjan, jossa referoidaan Rakennuslehden toimituspäällikkö Seppo Mölsän Rakennuslehdessä julkaistua artikkelia. Artikkelissa käsiteltiin suomalaisen rakennuskannan moninaisia kosteus- ja homeongelmia ja niiden syntyhistoriaa. Artikkelin lukemalla pääsee tutustumaan ongelmiin pintaa syvemmältä ja huomattavasti nykyisen vallalla olevaa klikkijournalismin artikkeleita laajemmin.

1970-luvun puolivälissä eteen tullut energiakriisi sai aikaan valtavan tarpeen energian säästämiselle. Remontteja tehtiin moninaisilla tavoilla päätavoitteena energian säästö. Sivutuotteina ilmenivät muutamassa vuodessa ensimmäiset omasta toiminnasta aiheutuvat kosteus-, home- ja sisäilmaongelmat. Eristämisen ja tiivistämisen riskeistä varoitettiin tuolloinkin, mutta varoituksiin ei reagoitu.

Ensimmäiset oireet liiallisen eristämisen ja erityisesti tiivistäminen vaikutuksista saatiin jo 70-luvun lopulla. Julkisesti vaadittiin saneeraustoiminnan keskeyttämistä kokonaan, ennen kun havaittuihin ongelmiin löydetään kestävä ratkaisu. Kiteytettynä tuolloin ongelmat aiheutuivat rakennusten alkuperäisten kosteus- ja ilmanvaihtoratkaisujen hallitsemattomista muutoksista remonttien yhteydessä. Esiin tuli mm. maaruostetta, jonka vuoksi asunnoista muutettiin pois jo 70-luvun lopulla. Maaruoste on toinen nimi lattiasienelle, joka on tyypillinen oire puurakenteisen alapohjan riittämättömästä tuuletuksesta ja tämä taasen seuraa alapohjan alkuperäisten kosteus- ja ilmanvaihto-olosuhteiden muutoksista yleensä remontoinnin yhteydessä.

1978 havaittuun ongelmaan reagoitiin, kun apulaisprofessori Pentti Vähäkallion johdolla julkaistiin Lämmön- ja kosteuseristyksen kirja. Siinä varoitettiin heti lisäeristämisen vaikeudesta ja tuotiin esille pelko todella isosta kansallisesta ongelmasta tulevaisuudessa:”Huonosta eristämisestä johtuvat vauriot ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat kertaluokkaa paria korkeammat kuin enemmän hälyä aiheuttavat rakennesortumat. Kuinka yleisiä tämän päivän Suomessa ovatkaan perustuksien kosteusvauriot, puurakenteiden lahoamiset, julkisivujen rapautumiset, lämpövuodot, vesivuodot jne. Ne tuntuvat olevan jo niin tavallisia ja jopa yleisesti hyväksyttyjä, ettei niihin enää edes jakseta kiinnittää vakavaa huomiota, vaikka alan ammattilehdissä yksinomaan ulkoseinien vääriä pinnoitustapoja käsiteltäessä on puhuttu miljardien markkojen vahingoista.”

Niin Vähäkallion kirja kuin Finnmapin toimitusjohtaja DI Lars-Olav Sebbaskin nostivat esiin monesti unohdettuja pääperiaatteita:

  • Rakenteen pitää kosteusteknisesti harventua ulospäin siirryttäessä
  • Vähäisetkin tiiviit pinnat väärissä paikoissa tulevat aiheuttamaan ongelmia
  • Tiiviit ja vahingoittumat pintakerrokset eivät tule toimimaan, koska pinnan vähäisenkin rikkoutumisen vuoksi rakenne kastuu kuitenkin eikä pääse kuivumaan
  • Kosteusrasituksen vastaanottavan pinnoitteen on päästävä tuulettumaan (esimerkkeinä laudoitus betonia päin, tiiviisti maalattu betoni- tai tiiliseinä, vesikaton alusrakenteiden riittämätön tuuletus)

Tässä ensimmäinen osa RE/MAX Centerin referoimasta Seppo Mölsän artikkelista Näin Suomi homehtui.

Joko luit?

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousussa

Asuntojen hinnoissa lievää laskua alkuvuonna 2017