Valitse RE/MAX Center kiinteistönvälittäjäksesi Tampereen alueella ja pääset hyötymään ajankohtaisista asumista käsittelevistä uutisista. Keräämme yhteen rakennusalaa ja kiinteistönvälitystä koskevia mielenkiintoisia juttuja. Näin Suomi homehtui -artikkelisarjassa referoidaan Rakennuslehden artikkelia ja syvennytään homeongelmien syntyyn reilusti pintaa syvemmältä. Lue myös artikkelisarjan aiemmat osat artikkelikirjastostamme.
Julkiset rakennukset homehtuvat
1990-luvulle saavuttaessa homekysymykset nousivat keskusteluun myös julkisissa rakennuksissa. Erityisesti kouluista uutisoitiin löytyneen hometta ja kosteusvaurioita. Opetusministeriön selvityksen mukaan Suomen noin 5000 koulusta noin puolessa arvioitiin olevan pikaista korjausta vaativia kosteusvaurioita. Vanhempien ja opettajien huoli oli jo herännyt, mutta kunnissa ongelmaa oli vähätelty. Lisätutkimukset paljastivat kuitenkin karun todellisuuden. Uudemmissa rakennuksissa ei ollut niinkään homeongelmia, vaan kostean betonin päälle liimatuista muovimatoista vapautui huoneilmaan myrkyllisiä yhdisteitä.
Pelkästään Vantaalla vuosien 1999-2001 aikana korjattiin kosteus- ja homeongelmien vuoksi noin sataa koulua ja päiväkotia. Virheet olivat aivan tyypillisiä: vuotava vesikatto, salaojat tukossa ja ilmanvaihdon suodattimet vuosikausia vaihtamatta. Helsingin Sanomat uutisoi vuosien 2015-2016 aikana, että Kuntaliiton mukaan yli tuhat suomalaista koulua kärsii kosteus- ja homeongelmista. Alakouluista noin 20-30 % oli kosteusongelmaisia.
Ongelmien vuoksi rakennuttajat kiinnostuivat rakennusten elinkaarimallista, jolla pyrittiin taklaamaan huonon laadun tekemisen taloudellinen kannattavuus.
Entinen VTT:n tutkija Kauko Tulla otti tutkittavakseen Oulun seudun ongelmallisia koulurakennuksia. Tulokset eivät olleet kovin hyviä: ”Ongelmien yhtenä alkusyynä on mitä ilmeisimmin rakennusten laiminlyöty ylläpito. Näyttää siltä, että nyt koulurakennuksia korjataan silloin, kun niissä alkaa ilmetä sisäilmaongelmia ja selviä kosteusvaurioita. Tuolloin peli on jo menetetty.” Tutkimuksessa selvisi myös erikoisia home- ja kosteusongelmaisten koulujen ”käyttöikiä”, joiden perusteita ei Tulla ymmärtänyt lainkaan. Oulun rakennusvalvonta ja VTT:n 2017 tekemässä selvityksessä koottiin yhteen ja listattiin ongelmarakennusten keskeiset vaurioitumiseen johtaneet syyt:
- Rakenteista sisäilmaan päässeet pitoisuudet, jotka ovat lisääntyneet esimerkiksi tiivistyskorjausten, rakennusosien korjausten (esimerkiksi ikkunoiden vaihto) ja ilmanvaihdon tehostamisen jälkeen
- Tuloilmareitit ovat ohjautuneet olemassa olevien tuloilmareittien lisäksi rakenteiden vuotokohtiin, erityisesti jos painesuhteita ei ole tarkistettu
- Painesuhteet saattavat vaihdella myös säästöjärjestelmissä olevien puutteiden ja erilaisten käyttöaikojen vuoksi, jos on useita eri ilmanvaihtokoneita
Yleisemmin sama selvitys veti yhteen suomalaisen julkisen rakennuskannan tilaa, vauriomekanismeja ja syitä mekanismeille:
1) Ajan myötä rakennuskantaan on kertynyt korkea korjausvelka, koska peruskorjauksia ja osin kunnossapitoakin on jouduttu siirtämään tulevaisuuteen rahan puutteen vuoksi.
2) Ongelmat korvausilman ja painesuhteiden hallinnassa. Tämä näkyy erityisesti kohteissa, joissa on lisätty tai tehostettu koneellista ilmanvaihtoa. Korvausilmaa tulee tiloihin vääristä paikoista, esimerkiksi epäpuhtauksia sisältävien rakenteiden läpi.
3) Ilmanvaihtokanaviston tiiviyden heikkous. Ulkoilmasäleikön ja kanaviston eristekerroksessa olevassa liitoskohdassa on vuotoja, jolloin kanavaan kulkeutuu ulkoseinän mahdollisia epäpuhtauksia.
4) Puutteellinen sisäilmaohjaus ja –valvonta sekä uudisrakennus- että korjauskohteissa. Tämä koskee sekä suunnittelu-, toteutus-, että käyttövaiheita.
5) Puutteet säänsuojauksessa.
6) Urakoitsijan valinta pelkästään hintakilpailun pohjalta voi johtaa laadultaan heikkojen heikkotasoisten urakoitsijoiden valintaan.
7) Liian kiireelliset aikataulut, mikä johtaa kriittisen lyhyisiin kuivumisaikoihin ja liian lyhyeen rakennuksen koekäyttöaikaan ennen käyttöönottoa.
TTY:n rakennusfysiikan professori Juha Vinha lausui Rakennuslehdelle asiasta seuraavasti: ”Kun koulujen aiempi painovoimainen ilmanvaihto on muutettu koneelliseksi, sisätiloihin on saatettu luoda alipaine, joka imee mikrobeja rakenteista tai likaisten korvausilmareittien kautta sisäilmaan. Vanhat rakentamisratkaisut olivat yksinkertaisempia ja kosteusteknisesti turvallisempia. Tehtiin massiivisia yksiaineisia seiniä tiilestä tai hirrestä. Lämmöneristys oli heikompi, jolloin sisältä tuleva lämpö pääsi kuivattamaan rakenteita paremmin. Rakenteissa oli vähemmän erilaisten materiaalikerrosten rajapintoja, joihin kosteus tyypillisesti kertyy. On kuitenkin muistettava, että näihinkin rakennuksiin on syntynyt kosteusvaurioita, jos rakenteisiin on päässyt maakosteutta tai sadevettä. Riesana oli myös vedon tunne, eikä ilmanlaatukaan ollut aina hyvä. Sitä parannettiin avaamalla ikkunat välitunnilla.”
Juha Vinha kommentoi myös uudempien koulujen ongelmia:”2000-luvun rakennusten kosteusvauriot johtuvat suurelta osin liian kireistä rakentamisaikatauluista sekä ympärivuotisesta rakentamisesta, jossa kosteudenhallinta on laiminlyöty. Kun urakkaa yritetään painaa tavoiteaikatauluunsa, varsinkin betonirakenteiden kuivumisesta tingitään. Pinnoitteet levitetään liian märille pinnoille. Kosteaksi jäänyt betonirakenne reagoi esimerkiksi mattoliiman kanssa, jonka seurauksena rakenteisiin syntyy homekasvua. Kuntien pitäisi olla tarkempia siinä, mihin rakentaja velvoitetaan. Kuivumisajat ja kosteussuojaukset pitää olla selkeästi määritelty.”
Meidät löytää netistä www.remax-center.fi, sähköpostilla toimisto@remax.fi tai puhelimella 045 118 6811.